"Minä pystyn käymään George Bushia paremmin terrorin vastaista sotaa." Näin puhuu senaattori Kerry USA:n presidentinvaalikampanjan viimeisinä päivinä, muistuttaen jälleen äänestäjiä siitä että avainkysymys tässä kilpailussa on sama kuin vuosi sitten - kumpi ehdokas tulee paremmin suojelemaan amerikkalaisia terrorismilta.
Kuten niin monien muidenkin aiheiden kohdalla, perusero Kerryn ja presidentti Bushin välillä on luonteessa. Haastaja muuttelee toistuvasti mieltään, kun taas presidentti pysyy yhdellä kannalla.
Ajoittain Mr. Kerry omaksuu Bushin tyylisen terminologian. Esimerkiksi syyskuussa 2004 hän puhui, kuinka terrorin vastainen sota on "yhtä monumentaalinen kamppailu kuin Kylmä sota". Tällaisella mielellä ollessaan hän ennustaa, että sen lopputulos "ratkaisee elämmekö me ja lapsemme vapaudessa vai pelossa".
Muina aikoina Kerry kuitenkin työntää syrjään sodan ja sen tärkeyden. Tammikuussa 2004 myönnettyään, että terrorin vastainen sota on "ajoittain sotilaallinen – ja tulee olemaan sitä kauan aikaa", hän kuvaili sen "lähinnä tiedustelu- ja lainvalvontaoperaatioksi". Hän on sittemmin toistanut useita kertoja sen kannan että vallitseva konflikti ei oikeastaan ole sota, ja se muistetaan parhaiten haastattelusta joka pidettiin aiemmin tässä kuussa.
"Meidän on palattava takaisin siihen tilanteeseen missä olimme, tilanteeseen missä terroristit eivät ole elämämme keskipiste vaan ainoastaan kiusa. Aiempana lain valvonnasta vastaavana henkilönä tiedän, että me emme koskaan pysty poistamaan prostituutiota. Me emme koskaan pysty poistamaan laitonta uhkapeliä. Mutta me tulemme rajoittamaan järjestäytyneen rikollisuuden tasolle, jossa se ei ole kasvava uhka. Se ei uhkaa päivittäin ihmisten elämää, ja pohjimmiltaan se on jotain mitä vastaan te kylläkin jatkatte taistelua, mutta se ei ole uhkaamassa elämänne perusrakennetta."
Tapansa mukaan Mr. Kerry on epäjohdonmukainen. Yhdessä vaiheessa hän kuvaa terrorin vastaisen sodan sellaiseksi maailmanhistorialliseksi tapahtumaksi kuin Kylmä sota, toisella kertaa se onkin pikku juttu, verrattavissa prostituutioon ja laittomaan uhkapeliin.
Sitä vastoin Mr. Bush on syyskuun 11. päivästä lähtien tasaisesti korostanut tuon päivän tapahtuman syvällistä tärkeyttä. Hän on siitä lähtien puhunut "pitkäkestoisesta ideologisesta kamppailusta", jossa totalitaristit käyttävät terroria "välineenä alistaakseen vapaat". Hän ei näe vihollisen tavoitteeksi vähempää kuin sodan Amerikan tuhoamiseksi. Bush on äärimmäisen johdonmukainen – jotkut syyttävät häntä itsepäisyydestä – ja hän poikkeuksetta asettaa terrorismin aikamme suurimmaksi haasteeksi.
Mitä tulee Kerryn "terrorismi kiusana" – ideaan, Mr. Bush sanoo kärsimättömästi että hän "ei voisi olla enempää eri mieltä" ja kommentoi: "Meidän tavoitteenamme ei ole rajoittaa terrorismia jollekin hyväksyttävälle hankaluustasolle. Meidän tavoitteenamme on tuhota terrorismi pysyttelemällä offensiivissa, tuhoamalla terroristeja ja levittämällä yksilön sekä yhteiskuntien vapautta ympäri maailmaa." Yleisemmin ottaen hän sanoo, että Mr. Kerry "ymmärtää pohjimmiltaan terrorin vastaisen sodan väärin".
Muutkin Kerryn leirissä ylenkatsovat sotakäsitettä. Richard Holbrook, jota on mainostettu demokraattien mahdolliseksi ulkoministeriksi sanoo, että "Me emme ole sodassa terroria vastaan kirjaimellisesti ottaen. Sota terroria vastaan on kuin sanoisi 'sota köyhyyttä vastaan'. Se on vain metafora". Tähän Bush vastaa, "Kukaan, joka luulee että taistelemme metaforaa vastaan, ei ymmärrä mikä vihollinen meillä on vastassamme, eikä hänellä ole mitään käsitystä siitä kuinka voittaa sota ja pitää Amerikka turvallisena".
Ja lopuksi päädytään kysymykseen henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kysyttäessä kuinka 9/11 oli muuttanut häntä Mr. Kerry vastasi, "ei se paljonkaan vaikuttanut minuun". Mr. Bush sitä vastoin painottaa sitä, kuinka syvällisesti se päivä on muuttanut hänen ajattelutapaansa ja hänen käsitystään elämänsä tarkoituksesta: "Tein lupauksen itselleni ja kansalleni, etten unohda mitä tapahtui 11. syyskuuta".
Kuten Fred Barnes ytimekkäästi ilmaisee, "George W. Bush on syyskuun 12. päivän ihminen. John Kerry on syyskuun 10. päivän ihminen". Amerikkalainen äänestäjäkunta tekee syvälle vaikuttavan valinnan ensi viikolla päättäessään, kääntääkö kelloa taaksepäin lainvalvonnan toimintamalliin joka vallitsi ennen 11. syyskuuta, vai jatkaako sodan toimintamallilla, joka on ollut voimassa siitä päivästä lähtien.
Se on merkittävä päätös amerikkalaisille ja näyttää, ottavatko he vakavasti islamistisen terrorismin kuolettavan uhkan vai eivät. Se on myös päätös jonka amerikkalaiset tekevät koko sivistyneen maailman puolesta. Siksi panokset ovat niin korkeat.
