Terrorismin vastainen sota ei ole ollut yhdenkään amerikkalaisen kokoillan elokuvan aiheena, eikä minun tietääkseni yhtään sellaista ole tekeilläkään. Mutta televisio on osoittautumassa hieman rohkeammaksi, ja asioiden pitäisi muuttua kiinnostaviksi sunnuntaina 9. tammikuuta, kun Fox aloittaa 24-nimisen action show'nsa uuden kauden.
Miksi nykyistä sotaa käsittelevät elokuvat puuttuvat? Jack Valenti, silloinen Motion Picture Association of American johtaja, vastasi kerran omilla kysymyksillään:
Kuka olisi vihollinen jos tekisit kuvan terrorismista? Valitsisit luultavasti muslimit, eikö vain? Jos tekisit niin, luulen että saisit vastareaktion tämän maan säälliseltä, ahkeralta ja lakia noudattavalta muslimiyhteisöltä.
Tuota jotkut kutsuisivat ennaltaehkäiseväksi kyyristelyksi. Toiset kutsuvat sitä nimellä dhimmitude.
Joka tapauksessa viimeisin ison budjetin elokuva, joka käsittelee terrorismia, oli vuoden 2002 Sum of All Fears ("27,000 Nuclear Weapons. One Is Missing.") joka perustui samannimiseen Tom Clancyn romaaniin. Romaanissa arabiterroristit asettivat ydinräjähteen jalkapallon Super Bowliin, mutta elokuva – islamististen organisaatioitten paineen alla - kuvaa uusnatsistisia terroristeja. ("Toivon teidän olevan vakuuttuneita", ohjaaja Phil Alden Robinson kirjoitti alkuvuodesta 2001 Council on American-Islamic Relationsille, "että minulla ei ole mitään aikomusta edistää negatiivisia mielikuvia muslimeista tai arabeista, ja toivon teille menestystä jatkuvissa ponnisteluissanne taistelussa syrjintää vastaan".)
Eräässä viimeaikaisten elokuvien katsauksessa Jonathan V. Last toteaa, että "julkinen paine jos mikään on lisääntynyt sen jälkeen, kun terrorismin vastainen sota alkoi". Ensimmäinen särö hiljaisuuteen tuli vuoden 2004 keskivaiheilla kun The Grid, TNT:n minisarja, otti esille radikaalin islamin. Last nimesi sen "rohkeimmaksi, uskaliaimmaksi viihdeohjelmaksi vuosiin" juuri siksi, että tuottajat Tracey Alexander ja Brian Eastman eivät silotelleet kaikkia islamin muotoja.
Ote The Gridin toisesta kohtauksesta, koskien Fuqara-nimistä Libanonin kansalaista, joka pidätettiin kun hän yritti paeta USA:sta yritettyään murhata FBI:n agentin, antaa tuntumaa. Fuqaraa kuulustelee agentti Canary, samalla kun tämän asianajaja koettaa pysäyttää prosessin:
Agentti Canary: Herra Fuqara, kuka käski teitä suorittamaan murhan?
Fuqara: (Mutisee arabiaksi.)
Fuqaran asianajaja (agentti Canarylle): Voimmeko mennä hetkeksi ulos? (Molemmat poistuvat huoneesta): Älkää yrittäkökään uhkailla häntä perusteettoman pidätysmääräyksen nojalla.
Agentti Canary: Hänellä on informaatiota suunnitelluista hyökkäyksistä täällä, jotka voisivat uhata tuhansien amerikkalaisten henkeä.
Fuqaran asianajaja: Ja sekö antaa teille oikeuden muitta mutkitta olla piittaamatta herra Fuqaran oikeuksista? Hei, miksi pysähtyä tähän? Karkottakaa kaikki Amerikan muslimit voittaaksenne sotanne!
Agentti Canary: Luulenpa, että eräät oikeudet loppuvat massamurhaan.
Fuqaran asianajaja: Eivät lopu. Ja niin kauan kun perustuslakiin ei tehdä muutosta siinä asiassa, suojelen herra Fuqaran oikeuksia.
Toinen särö hiljaisuuteen tulee muutaman päivän sisällä, kun Fox kanavan 24 näyttää neljä jaksoa, jotka kuvaavat muslimiperheen tuloa Yhdysvaltoihin yksinomaan suorittamaan hyökkäyksiä amerikkalaisia vastaan. Niin tehdäkseen he naamioituvat kunnon väeksi. Tällä tavalla Jim Finkle Broadcasting & Cablesta kuvailee heitä: "Yksi roistoista on Walkmania kanniskeleva, purukumia jauhava teini-ikäinen, joka riitelee vanhoillisen isänsä kanssa amerikkalaisen tytön tapailemisesta ja puhelimeen juttelemisesta".
Mutta tämä on harhautusta.
Nuori mies auttaa myös vanhempiaan laatimaan salajuonen suuren amerikkalaismäärän tappamiseksi, joka alkaa hyökkäyksellä junaan. Aamiaispöydän ääressä isä sanoo pojalleen:" Se, mitä teemme tänään, muuttaa koko maailman. Olemme onnekkaita, kun perheemme on valittu tekemään tämä". "Niin, isä" hänen poikansa vastaa.
Terroristit onnistuvat ottamaan pääministerin panttivangiksi. Elokuva huipentuu pääministerin näyttämiseen raa'assa Internet videossa, joka on samanlainen jollaisia tulee Irakista, sekä hänen oikeudenkäyntiinsä "sotarikoksista ihmisyyttä vastaan".
Ennalta arvattavasti 24 on saanut Council on American-Islamic Relationsin, maan johtavan islamistisen ryhmittymän, hermostumaan. CAIRin edustaja Rabiah Ahmed valittaa, että "He ottavat tavallisia Amerikan muslimiperheitä ja tekevät heistä epäiltyjä. He saavat asiat näyttämään siltä, kuin perheet olisivat myötävehkeilijöitä tässä terroristien salajuonessa".
Melanie McFarlandilla, Seattle Post-Intelligencerin televisiokriitikolla, ei ole minkäänlaista kärsivällisyyttä sellaista ruikutusta kohtaan: "Tämä on 24, OK? Jokainen joka katsoo sitä tietää, että tämä show lainaa juonen kehittelemiseksi piirteitä todellisista painajaisista, eikä kiinnitä paljoa huomiota poliittiseen korrektisuuteen".
Mutta on toinenkin syy pitäytyä juonessa sellaisena kuin se on. Lähes jokaisen terroristiepäillyn länsimaissa sanotaan olevan tavallinen kaveri tai suurenmoinen tyttö, kuten olen aiemmin osoittanut. Laatusanat, jotka soveltuivat brittiläiseen Sajid Mohammed Badatiin, ovat tyypillisiä: "kävelevä enkeli", "moskeijamme kirkas tähti", "ystävällinen, lämmin, hauskanpitoa rakastava luonne", "ystävällinen, sosiaalinen, normaali nuori kaveri jolla oli paljon ystäviä, ja jolla ei ollut millään lailla äärimmäisiä näkemyksiä". Huolimatta noista ylistyksistä hänet on pantu syytteeseen siitä, että hän auttoi kenkäpommittaja Richard C Reidin yritystä räjäyttää matkustajakone, ja hän joutuu oikeuteen salaliittosyytteen perusteella (hänellä oli löydettäessä osia useampaan samanlaiseen kenkäpommiin kuin mitä Reid käytti).
Juuri viime viikolla Seattle Times raportoi eräästä saudista, joka nyt on karkotettu USA:sta:
Työtovereilleen University of Washington School of Nursingissa Majid al-Massari oli onnellinen kaveri, joka pomppi pitkin käytäviä ja näytti "suurelta teddykarhulta". Mitä hänen ystävänsä eivät tienneet tästä vantterasta, parrakkaasta 34-vuotiaasta tietoturvallisuusspesialistista oli se, että hän oli auttanut perustamaan verkkosivun ryhmälle, jolla oli yhteyksiä al-Qaidaan, oli siteerannut Osama bin Ladenia omissa internet-posteissaan, suominut USA:n politiikkaa isänsä Lontoossa sijaitsevassa radioshow'ssa, ja oli päätynyt USA:n terrorismitutkijoiden tähtäimeen.
Tämän kaltaisia yllätyksiä tapahtuu sen verran jatkuvasti, että minulla on houkutus yleistää: Joka ainoaa länsimaissa pidätettyä islamistia on alun perin arvostettu ihastuttavana persoonana, eikä koskaan pidetty vihan täyttämänä, umpimielisenä yksineläjänä.
Siispä hurraa Foxille todellisuuden kuvaajana; ja älköön se antautuko islamistien edessä.
