Mikä on terrorismin aikakaudella vapaille ihmisille sopiva tasapaino yhteiskunnallisten vapauksien ja kansallisen turvallisuuden välillä?
Tämä debatti repii jokaista länsimaata. Kun katsotaan Amerikkaa, niin se "yhdessä me seisomme" -solidaarisuus, joka seurasi syyskuun 11. päivää 2001 kesti vain muutaman kuukauden, jonka jälkeen ilmeni paljon syvempi juopa, kun osoittautui että hirmuteot vaikuttivat konservatiiveihin paljon syvemmin kuin liberaaleihin. Tuloksena on ollut kasvava poliittinen kitkeryys menneiden kolmen vuoden aikana.
Monet esimerkit kuvastavat tätä jakoa. Viimeisimpänä otettakoon esille Bushin konservatiivisen hallinnon ja sen liberaaleimpien kriitkoiden argumentointi, joka koskee Ahmed Omar Abu Alia.
Amerikassa jordanialaisille emigranttivanhemmille syntynyt Mr. Abu Ali, 23, joutui syytteeseen viime viikolla salamurhan suunnittelusta presidentti Bushia vastaan. Syyttäjäpuoli väitti, että hän oli kosketuksissa Al Qaedaan, ja 2002 keskusteli mahdollisuuksista eliminoida Bush pääsemällä "tarpeeksi lähelle ampuakseen hänet kadulla", tai asentamalla autopommi. Herra Abu Alin biografia osoittaa, kuinka hän saattoi päätyä Al Qaedan operatiiviseksi jäseneksi.
Hän kävi Islamic Saudi Academya Alexandriassa (Virginia), valmistuen 1999 luokkansa priimuksena. Saudien arvomaailman etuvartioasemana Amerikan maaperällä akatemia nauttii Saudien hallituksen rahoitusta, sitä johtaa Saudien suurlähettiläs Washingtonissa, ja sillä on opetusohjelma joka on tuontitavaraa suoraan Riadista.
Niinpä sitten ensimmäisen asteen opettajien opas the Islamic Saudi Academyssa ohjeistaa, että kristinusko ja juutalaisuus ovat vääriä uskontoja. Kun tietää, että opetusohjelmaa valvoo Saleh Al-Fawzan, joka 2003 kannatti orjuuden käyttöönottoa, tulee tieto vähemmän suurena shokkina.
Asuessaan vielä Amerikassa herra Abu Ali solmi siteitä Pohjois-Virginian "paintball jihadisteihin", joista yhdeksän oli kärsinyt vankilatuomion. Vuonna 2000 hän meni opiskelemaan islamia sen alkulähteille Islamic University of Medinaan. Toukokuussa 2003 terrorihyökkäys Riadissa jätti 34 kuollutta, yhdeksän heistä amerikkalaisia; kuukautta myöhemmin saudit pidättivät Abu Alin hänen yhteyksistään tähän rikokseen, eristäen hänet siihen asti kunnes hänet äsken siirrettiin Amerikkaan.
Konservatiivit keskittyvät siihen hiuksia nostattavaan uutiseen, että Al Qaedan alajärjestöllä oli suunnitelmia tappaa USA:n presidentti. Liberaalit tuksin huomaavat tätä kehitystä, keskittyen sen sijaan siihen kysymykseen, josko herra Abu Alia oli kidutettu Saudien vankilassa (Oikeusministeriön henkilöstö kutsuu tätä "äärimmäiseksi sepitykseksi"). Huomaa pääkirjoitukset neljässä koillisalueen sanomalehdessä:
-
The New York Times: Tämä tapaus on "jälleen osoitus siitä mikä on mennyt pieleen liittovaltion terrorin vastaisessa sodassa. Hallitsemattomassa yrityksessä puristaa lausuntoja kenestä tahansa mahdollisesta epäillystä USA:n viranomaiset ovat työskennelleet sellaisten maitten kuten Saudi-Arabian kanssa".
-
The Washington Post: "oikeusistuinten tulee varmistaa että mitään kiduttamalla saatuja todisteita – olipa USA:n hallitus välinpitämätön tai ei – ei käytetä tuomittaessa ihmisiä USA:n tuomioistuimissa".
-
The Baltimore Sun kirjoittaa (sarkasmia tihkuen) että "Julkaisemalla liittovaltion syytteen Ahmed Omar Abu Alia vastaan USA:n hallitus on onnistunut luomaan otsikoita oletetusta terroristisalaliitosta, eikä USA:n kansalaisen selittämättömästä vangitsemisesta Saudi Arabiassa. Se luo Abu Alista kuvaa [sic] jonain muuna kuin kidutuksen uhrina. Hallitus saattaa ajatella, että sen salaisuus on turvassa. Mutta se ei ole."
-
Newsdayn pääkirjoitus on otsikoitu "Bushille häpeä oikeuksien loukkauksesta."
Nämä liberaalit analyytikot eivät ilmaise minkäänlaista huolta siitä että Yhdysvaltain kansalainen, joka on Saudien hallituksen Virginiassa kouluttama, istuu oikeudessa presidentin salamurhan suunnittelusta. He sortuvat tutkiskelemaan tämän järisyttävän uutisen vaikutuksia. He eivät anna mitään tunnustusta lain valvojille siitä, että nämä ovat murtaneet terrorismiaikeen. Sen sijaan he keskittyvät yksinomaan todisteiden hankkimisprosessiin. He tuntevat vain kansalaisoikeudet; kansallinen turvallisuus ei ole huomion arvoinen. Mutta kuten pääministeri Blair oikein kirjoittaa, "ei ole suurempaa kansalaisoikeutta kuin elää vapaana terroristihyökkäykseltä".
Saavuttaakseen oikean tasapainon, länsimaisten ihmisten täytyy kysyä itseltään mitä tapahtuu jos islamistisen uhkan suhteen tehdään virhearvio. Kansallista turvallisuutta edistettäessä tehdyt virheet johtavat siihen, että syyttömiä istuu tietyn aikaa vankilassa. Virheet edistettäessä kansalaisoikeuksia tuottavat joukkomurhia ja mahdollisesti Taliban-tyyppisen valtion (jossa kansalaisoikeudet puuttuvat lähes täysin).
Hyvä lukija, kummalle antaisit enemmän painoa?
