Pian sen jälkeen kun Yusra Azzami, 20, oli kuljeskellut sulhasensa ja sisarensa kanssa rannalla Gazassa viime viikolla, Hamasin vahdit alkoivat epäillä että hän oli syyllistynyt "moraalittomaan käyttäytymiseen". He seurasivat häntä, ampuivat hänet kuoliaaksi kun hän istui sulhasensa autossa, kiskoivat hänen ruumiinsa ulos ja murjoivat sen raa'asti nujilla ja rautatangoilla.
Tämä raakalaisteko on jatkoa sille, että Hamas vuodesta 2000 alkaen on murhannut yli neljä sataa israelilaista jotka ovat olleet kotoisissa askareissaan. Ei yllättävää, että Yhdysvaltain hallitus muiden ohella katsoo Hamasin terroristijärjestöksi.
Mutta kuinka ne toimivat sellaisen organisaation suhteen? On kaksi hyvin erilaista lähestymistapaa, ja presidentti George W. Bush on ilmaissut ne molemmat. Kesäkuussa 2003 hän lausui, että "vapaan maailman, niiden jotka rakastavat vapautta ja rauhaa, täytyy kohdella ankarasti Hamasia" ja tarkensi että "Hamas täytyy hajottaa." Viime kuussa hän kuitenkin tarjosi Hezbollahille tilaisuutta todistaa ettei se ole terroristiorganisaatio, ja uudistaa itsensä "laskemalla aseensa ja olemalla uhkaamatta rauhaa".
Tämä hälyttävä toinen asenne perustuu näkemykseen, jolla on kasvavaa tukea USA:n hallituksessa. Monet diplomaatit ja tiedusteluvirkailijat uskovat esimerkiksi, että ryhtyminen tekemisiin Egyptin muslimiveljeskunnan kanssa (Washington Postin mukaan) "tarjoaa mahdollisuuden poliittiseen lähentymiseen, joka voi auttaa eristämään väkivaltaiset jihadistit". Ja arabiankieliset uutislähteet raportoivat, että amerikkalaiset virkamiehet Egyptissä ovat äskettäin tavanneet Muslimiveljeskunnan johtajia.
Tätä vikasuuntaista ideaa edistämään perustettiin joulukuussa 2004 organisaatio nimeltään Conflicts Forum. Sillä on vähemmän vaatimattomana tavoitteena, paitsi radikaaleihin islamistisiin ryhmiin suuntautuvan politiikan muuttaminen, myös sen muuttaminen miten länsimaalaiset näkevät radikaalin islamin itsensä. Conflict Forum tahtoo haastaa "vallitsevan läntisen ortodoksian, joka näkee islamismin ideologiana joka vihaa pyrimystä globaaliin demokratiaan ja hyvään hallintotapaan".
Conflict Forumilla on useita etuja, alkaen siitä tosiasiasta että se mitä se kutsuu "vallitsevaksi länsimaiseksi ortodoksiaksi" on – kuten edellä todettiin – varsin pehmää. Ryhmän perustaja ja johtaja Alastair Crooke, 55, oli johtava hahmo sekä Britannian tiedustelupalvelussa että Euroopan Unionin diplomatiassa, henkilö joka tuntee sisäpiirit, käyttää rohkaisevia puheenvuoroja merkittävissä tilaisuuksissa ("On oleellisen tärkeätä neuvotella terroristien kanssa", London School of Economics, "Voiko Hamas olla poliittinen osapuoli?", Council on Foreign Relations ) ja nauttii mielistelevästä lehdistöstä.
Mutta Crooken todellinen identiteetti tuli esiin salaisessa tapaamisessa, jonka hän piti Hamasin johdon kanssa kesäkuussa 2002, aikana jolloin hän vielä edusti Euroopan Unionia. Meillä on kertomus tästä Hamasin valmistelemasta tapaamisesta (mitä Crooke väittää epätarkaksi). Se ansaitsee tulla kokonaan luetuksi, jotta päästäisiin katsomaan sisälle Crooken moraalittomaan, ahneeseen, sopuilevaan ja dhimmin omaiseen mentalitettiin.
- Hän kertoo Hamasin painottaneen kahdelle korkean tason eurooppalaiselle poliitikolle, että "Euroopan status palestiinalaisten silmissä on alkanut laskea", koska Eurooppa ei ole tukenut palestiinalaisia tarpeeksi.
- "Suurin ongelma [Lähi-idässä] on Israelin miehitys", mikä on musiikkia Hamasin korville.
- "Mitä terrorismiin tulee, niin minä vihaan sitä sanaa", hän kertoo johtavan terroristijärjestön johtajille, antaen lisäksi ymmärtää että hän näkee Hamasin toimijat "vapaustaistelijoina".
Viimeinen huomautus sopii siihen, että Crooke kieltää julkisesti terrorismin olevan uhka. Hän sanoo, että Lännellä ei ole vastassaan "terrorismi"(hänen lainausmerkkinsä) vaan selvästi vähemmän häijy "mutkikas, asymmetrinen, laajapohjainen ja epäsäännöllinen kapinointi". Ja hänen Conflicts Foruminsa, jonka journalisti Patrick Seale on nimennyt "ei-vaikutteita saaneiden diplomaattien ja tiedusteluvirkailijoitten klubiksi", harjoittaa miellyttävää henkilökohtaista diplomatiaa, joka väheksyy islamistisen terrorismin kauhuja.
Niinpä sitten Conflict Forumin viimekuisessa tapaamisessa neljän islamistisen terroristiryhmän kanssa Beirutissa – mukana olivat myös Hamas ja Hezbollah – tunnelma ja ruoka olivat liian hyviä, jotta tämä epämukava aihe olisi päässyt esille. Stephen Grey, journalisti joka kuvasi tapahtumaa, muisteli sitä myöhemmin. "Minut oli kutsuttu päivälliselle Beirutin neuvottelijoiden kanssa. Laskiessani leikkiä Hamasin miesten kanssa tiikerikatkarapujen, avocadon, pastan ja kirsikkatomaattien yli ihmettelin itsekseni, kuinka kukaan voisi selittää kaikkea tätä veljeilyä äidille, jonka lapsen itsemurhapommitttaja on tappanut".
Conflict Forum tarjoaa sodan käymisen ja voittamisen raskaalle työlle houkuttelevan vaihtoehdon. Valitettavasti sen vikasuuntainen, defaitistinen ja tuhoon tuomittu lähestymistapa johtaa sodan häviämiseen jo ennakolta. Sen neuvot ansaitsevat selkeän hylkäystuomion.
